# Seerumin kokonaiskortisoli

> Kortisoli, jota usein kutsutaan 

*Source: [https://www.health3.app/biomarkers/fi/cortisol_total_serum](https://www.health3.app/biomarkers/fi/cortisol_total_serum)*

### Tällä sivulla

- Mitä se mittaa
- Mittayksiköt
- Viitearvot
- Terveysvaikutus
- Liittyvät biomarkkerit
- Tieteelliset lähteet

## Mikä on seerumin kokonaiskortisoli?

Kortisoli, jota usein kutsutaan "stressihormoniksi", tuotetaan lisämunuaisissa ja sillä on keskeinen rooli monissa elimistön toiminnoissa. Se auttaa säätelemään aineenvaihduntaa, vähentämään tulehdusta ja tukemaan muistin muodostumista. Se on välttämätön verensokeritasojen ylläpidossa, elimistön suola- ja vesitasapainon säätelyssä sekä stressivasteen hallinnassa. **Kortisolitasot noudattavat tyypillisesti vuorokausirytmiä – korkeita aamulla ja matalia illalla**. **Tämä on otettava huomioon arvoja verrattaessa**. Se auttaa elimistöä reagoimaan stressiin, mutta se on tärkeä myös monille muille kehon toiminnoille, kuten immuunivasteelle ja energian säätelylle.

**Pitkään koholla olevat kortisolitasot** voivat johtaa moniin terveysongelmiin, tilaan jota usein kutsutaan Cushingin oireyhtymäksi. Korkean kortisolitason oireita ovat painonnousu (erityisesti vatsan ja kasvojen alueella), ihon oheneminen, helppo mustelmien syntyminen, väsymys, heikkous, korkea verenpaine, mielialan vaihtelut sekä lisääntynyt jano ja virtsaaminen. Korkea kortisoli voi johtua useista syistä, kuten lisämunuaisen kasvaimista, aivolisäkkeen kasvaimista tai kortikosteroidilääkkeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Myös krooninen stressi voi osaltaan ylläpitää jatkuvasti korkeita kortisolitasoja, mikä vaikuttaa kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin.

Kääntäen, **matalat kortisolitasot**, joita kutsutaan Addisonin taudiksi, voivat aiheuttaa oireita kuten väsymystä, lihasheikkoutta, painonlaskua, matalaa verenpainetta, mielialan muutoksia ja ihon tummumista. Tämä voi johtua lisämunuaisten vauriosta, autoimmuunisairauksista tai tietyistä lääkkeistä, jotka vaikuttavat lisämunuaisten toimintaan. Sekä korkeilla että matalilla kortisolitasoilla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia, ja ne edellyttävät yleensä lääketieteellistä arviota diagnoosia ja hoitoa varten.

**Terveitä kortisolitasoja tukevat tekijät**:

- Stressinhallintamenetelmät, kuten tietoinen läsnäolo, syvähengitys, meditaatio tai rentouttaviin toimintoihin osallistuminen, auttavat säätelemään kortisolitasoja.
- Säännöllinen unirytmi ja riittävä laadukas uni ovat tukevia tekijöitä, sillä unihäiriöt voivat vaikuttaa kortisolin rytmiin.
- Säännöllinen liikunta auttaa, sillä liikunta voi vähentää stressiä ja säädellä kortisolitasoja. Liiallista tai erittäin rasittavaa liikuntaa on kuitenkin parasta rajoittaa, koska se voi tilapäisesti nostaa kortisolia.
- Monipuolinen, vähän jalostettuihin ruokiin perustuva ruokavalio on tukeva, ja kofeiinin, alkoholin ja pitkälle jalostettujen ruokien liiallista kulutusta on parasta rajoittaa, sillä ne voivat vaikuttaa kortisolitasoihin.
- Kun epätavallisia kortisolitasoja epäillään, terveydenhuollon ammattilainen voi neuvoa asianmukaisessa diagnoosissa ja hoidossa.

## Mittayksiköt

Seerumin kokonaiskortisoli voidaan mitata yksiköissä: ng/L, nmol/L, µg/100mL, µg/dL, µg/L, µg/mL, µg%

## Viitearvot iän ja sukupuolen mukaan

Viitearvot edustavat terveiden henkilöiden tyypillisiä arvoja. Terveydenhuollon ammattilaisen on tulkittava yksittäiset tulokset.

| Ikäryhmä | Sukupuoli | Yksikkö | Optimaalinen | Normaali | Lähde |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Kaikki ikäryhmät | Kaikki sukupuolet | µg/dL | - | 3 - 13 | Pagana, 2019 |

## Liittyvät biomarkkerit

- [**DHEAS**](https://www.health3.app/biomarkers/dheas)

 Tutkimus osoittaa näiden hormonien välisen käänteisen yhteyden – kun kortisoli pysyy kroonisesti koholla, DHEAS usein laskee. Tutkimukset osoittavat, että tämä kortisolin/DHEAS:n suhde muuttuu yhä epätasapainoisemmaksi iän ja kroonisen stressin myötä, mikä saattaa vaikuttaa immuunitoimintaan ja palautumiskykyyn.[Buford, 2008]

## Akateemiset lähteet

1. Bilezikian JP, Canalis E, Giustina A, and Mazziotti G. Glucocorticoid-induced osteoporosis: pathophysiology and therapy (2007). *Osteoporos Int*. [DOI: 10.1007/s00198-007-0394-0](https://doi.org/10.1007/s00198-007-0394-0)
2. Adam TC, Goran MI, Hasson RE, Lane CJ, Le KA, Mahurkar S, Toledo-Corral C, Ventura EE, and Weigensberg MJ. Cortisol is negatively associated with insulin sensitivity in overweight Latino youth (2010). *J Clin Endocrinol Metab*. [DOI: 10.1210/jc.2010-0322](https://doi.org/10.1210/jc.2010-0322)
3. Buford TW. Impact of DHEA(S) and cortisol on immune function in aging: a brief review. (2008). *Appl Physiol Nutr Metab*.
4. Barbé C, Kalista S, Loumaye A, Schakman O, and Thissen JP. Glucocorticoid-induced skeletal muscle atrophy (2013). *Int J Biochem Cell Biol*. [DOI: 10.1016/j.biocel.2013.05.036](https://doi.org/10.1016/j.biocel.2013.05.036)
5. Dal Z, Hackett RA, and Steptoe A. The relationship between sleep problems and cortisol in people with type 2 diabetes (2020). *Psychoneuroendocrinology*. [DOI: 10.1016/j.psyneuen.2020.104688](https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2020.104688)
6. Pagana KD, Pagana TJ, and Pagana TN. Mosby’s Diagnostic & Laboratory Test Reference (2019). *Mosby’s Diagnostic & Laboratory Test Reference*.
7. Canalis E, Delany AM, and Dong Y. Mechanisms of glucocorticoid action in bone cells (1994). *J Cell Biochem*. [DOI: 10.1002/jcb.240560304](https://doi.org/10.1002/jcb.240560304)
8. Luger A, Schernthaner-Reiter MH, Vila G, and Wolf P. The Interaction of Insulin and Pituitary Hormone Syndromes (2021). *Front Endocrinol (Lausanne)*. [DOI: 10.3389/fendo.2021.626427](https://doi.org/10.3389/fendo.2021.626427)
9. Bodine SC and Furlow JD. Glucocorticoids and Skeletal Muscle (2015). *Adv Exp Med Biol*. [DOI: 10.1007/978-1-4939-2895-8_7](https://doi.org/10.1007/978-1-4939-2895-8_7)
10. Andersen ML, Hirotsu C, and Tufik S. Interactions between sleep stress and metabolism: From physiological to pathological conditions (2015). *Sleep Sci*. [DOI: 10.1016/j.slsci.2015.09.002](https://doi.org/10.1016/j.slsci.2015.09.002)
11. Kritikou I, Nicolaides NC, and Vgontzas AN. HPA Axis and Sleep (2020). [Näytä lähde](https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK279071/)
12. Chyun YS, Kream BE, and Raisz LG. Cortisol decreases bone formation by inhibiting periosteal cell proliferation (1984). *Endocrinology*. [DOI: 10.1210/endo-114-2-477](https://doi.org/10.1210/endo-114-2-477)
13. Canalis E. Effect of glucocorticoids on type I collagen synthesis alkaline phosphatase activity and deoxyribonucleic acid content in cultured rat calvariae (1983). *Endocrinology*. [DOI: 10.1210/endo-112-3-931](https://doi.org/10.1210/endo-112-3-931)
14. Butt Waleed, Liu Peter., O’Byrne Nora, and Yuen Fiona. Sleep and Circadian Regulation of Cortisol: A Short Review (2021). *Curr Opin Endocr Metab Res*. [DOI: 10.1016/j.coemr.2021.03.011](https://doi.org/10.1016/j.coemr.2021.03.011)

### ⚠️ Tärkeää lääketieteellistä tietoa

Tämä viitesivu on tarkoitettu vain opetustarkoituksiin eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa.

Viitearvot vaihtelevat laboratorioiden välillä. Käy laboratoriotuloksesi aina läpi pätevän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.